Yhdysvaltalaisen Lillian Schwartzin tietokoneanimaatiot ovat ylimaallisen kauniita näkymiä suoraan kollektiivisen psyyken alimmalle kerrostasanteelle. Niiden hermostuneesti väpättävät geometriset liikesarjat ja yliammutut värit vaikuttavat ensisilmäyksellä olevan peräisin egomaanisen ekspressionistin kosmisesta luonnoslehtiöstä tai toisaalta suoralta videostreamaukselta Timothy Learyn empiirisistä LSD-kokeiluista. Abstraktin elokuvan formalistisesta perinteestä Schwartzin hienostuneet teokset kuitenkin erottaa jo niiden käytännöllinen lähtökohta — tärkeimmät työnsä Schwartz on tehnyt tieteen visualisoinnin parissa. Teokset ovat peräisin muinaiselta 1970-luvulta, tietokonehistorian kivikaudelta. Nykyään näennäisesti samankaltaisia abstrakteja liikkuvia klippejä on mahdollista näperrellä kannettavalla koneella bussia odottaessa, mutta tuolloin tietokoneavusteisen kuvan tekeminen ilman suuryrityksen tukea oli hyvin vaikeaa. Tilaustöitä ja tarkoitushakuista tuotekehittelyä markkinatalouden ehdoilla vai ovelaa soluttautumista megakorporaation sisään? Schwartzin raivokkaat teokset eivät anna nykykatsojalle yksiselitteistä vastausta.

Lue lisää
Gregory Kurcewicz: Virus suuryrityksen sisällä