Ruotsalaisesta kokeellisesta elokuvasta nostetaan yleensä esiin kolme tekijää: Viking Eggeling (abstraktin elokuvan isä), Peter Weiss (maailmankuulu kirjailija, joka teki myös poliittisia dokumenttielokuvia ja surrealistisia lyhytelokuvia) sekä Gunvor Nelson (amerikkalaisen avantgarde-elokuvan tunnetuimpia naistekijöitä). Näiden kolmen taiteilijan lisäksi myös ruotsalaisen nykytaiteen liikkuvan kuvan edustajat ovat melko tunnettuja.
Kansainvälisesti katsoen ruotsalainen kokeellinen elokuva oli kuitenkin ajan hermolla jo 1950-luvun alussa. Tukholman elokuvapaja (Svensk Experimentfilmstudio) perustettiin vuonna 1950, ja joitakin vuosia myöhemmin ryhmä taiteilijoita, joilla kaikilla oli yhteydet Pontus Hulténiin, kiinnostui elokuvasta taiteellisena välineenä. Monilahjakkuus Hultén tunnetaan parhaiten Moderna Museetin ja Centre Pompidoun johtajana.
Nära ögat -ohjelmassa esitetään näinä vuosina tehtyjä elokuvia, sekä se miten 1950-luvun perintöä jatkettiin 1960-luvulla.
Ensimmäiset kolme elokuvaa edustavat Tukholman elokuvapajan varhaistuotantoa. Ne ovat kaikki ajalle tyypillisiä elokuvan estetiikkaa tutkivia kokeiluja. Niitä seuraa neljä elokuvaa ruotsalaisen taidehistorian keskeisiltä tekijöiltä: Robert Breerin ja Pontus Hulténin yhteinen animaatio, Carl Fredrik Reutersvärdin elokuva sekä P. O. Ultvedtin kaksi teosta. Ultvedtin toinen elokuva on hiljattain löydetty näyttelydokumentaatio, joka esitetään nyt ensimmäistä kertaa julkisesti. Yhteistä näille neljälle tekijälle oli kiinnostus kineettiseen taiteeseen sekä anarkistis-dadaistinen elämänasenne.
Robert Breer & Pontus Hultén: Un Miracle (1953)
Ohjelmassa esitettävät Hans Nordenströmin kaksi elokuvaa ovat harvinaisuuksia. Nordenström kuului myös Hulténin ystäväpiiriin ja oli tärkeä taustavaikuttaja 1950-luvun taide-elämässä. Hänestä tuli myöhemmin arkkitehti, mikä näkyy hänen tavassaan suhtautua elokuvaan. Elokuvan estetiikka ei ole ainoastaan kieli, vaan sillä voi myös hahmottaa ja tallentaa tilaa. Suurin osa Nordenströmin tuotannosta koostuu keskeneräisistä töistä. Virallisen tuotannon suppeudesta johtuen näitä elokuvia on esitetty hyvin harvoin. Nyt nähtävää Nordenströmin nimetöntä elokuvaa ei ole todennäköisesti aiemmin esitetty julkisesti.
Viimeiset neljä elokuvaa edustavat 1960-luvun perintöä ja tuon ajan trendejä. Elokuvantekijät Ralph Lundstén, Åke Karlung, Ann Robertsson ja Claes Söderquist olivat kaikki joko Moderna Museetin kasvatteja tai ammensivat sen dynaamisesta kulttuurista. Samalla nämä elokuvat heijastavat myös 1960-luvulla tapahtunutta poliittista käännettä, vaikka ne ilmaisultaan ovatkin yksilöllisiä ja siksi hyvin erilaisia keskenään. Claes Söderquistin Travelogue on dokumentti Amerikasta ja amerikkalaisista aikalaistaiteilijoista. Ruotsalaisen kokeellisen elokuvakulttuurin huippuhetkiä 1960-luvulla olivat Moderna Museetin laajat amerikkalaisen nykytaiteen ja avantgarde-elokuvan katselmukset.
Åke Karlung: Generalrepetition för självmord (1963)
Nära ögat toimii silmiä avaavana katsauksena kulttuuriin ja perinteeseen, jota tunnetaan huonosti ja joka harvoin saa näkyvyyttä. Ruotsiksi ”nära ögat” tarkoittaa sekä kirjaimellisesti ”lähellä silmää” — näitä töitä kuuluu siis katsoa tarkkaan — että ”läheltä liippasi”, eli ne ovat tietoisia riskinottoja ja kokeiluja. Mukana olevia tekijöitä ja elokuvia yhdistää unelma rajattomasta elokuvasta, joka voi sekä ärsyttää, naurattaa että viehättää, omilla ehdoillaan, ilman ennalta määrättyjä sääntöjä.
John Sundholm
Nära ögat — ruotsalainen 1950- ja 1960-lukujen kokeellinen elokuva
koonnut John Sundholm
Lennart Arnér & Lennart Johansson: Slussen (1951, 3’)
Råland Häggbom: Tema (1950, 3’)
Björn Lüning: Study in Optical Rhythm (1953, 2 x 3’)
Robert Breer & Pontus Hultén: Un Miracle (1953, 30’’)
Carl Fredrik Reutersvärd: Försvinnaren (1957, 3’)
P. O. Ultvedt: Nära ögat (1958, 4’)
P. O. Ultvedt: [Documentation of an Exhibition at Iolas Gallery, New York] (1963, 4’)
Hans Nordenström: [Untitled] (1950s, 7’)
Hans Nordenström: Motto (1960s, 12’)
Ralph Lundsten & Rolf Nilsson: Främmande planet (1963, 7’)
Åke Karlung: Generalrepetition för självmord (1963, 3’)
Ann Robertsson: N (1967, 3’)
Claes Söderquist: Travelogue (1969, 30’)
yht. 86 min.
Orionissa lauantaina 17.11. klo 19,
uusinta sunnuntaina 18.11. klo 18,
molemmissa näytöksissä vieraana John Sundholm.
John Sundholm (s. 1964) on Karlstadin yliopiston tutkija, joka on erikoistunut kokeelliseen elokuvaan. Hän johtaa mm. tutkimusprojektia ruotsalaisen kokeellisen elokuvan historiasta ja on vuodesta 2002 järjestänyt kansainväliset AVANT-konferenssit.
Claes Söderquist: Travelogue (1969)