”Minulle elokuva on still-ruutujen projisointia — — Jokainen ylimääräinen ruutu tekee kommunikoinnista
sameampaa. Minulla on 24 mahdollisuutta kommunikaatioon joka sekunti. En halua hukata niistä ainuttakaan.”
Peter Kubelka
Peter Kubelka (s. 1934) on keskeisimpiä kokeellisen elokuvan pioneereja. Hän aloitti uransa jo 1950-luvun alkupuolella Dziga Vertovin ja Sergei Eisensteinin montaasiteorioiden innoittamana, mutta kyseenalaisti suurten mestareiden opit varsin pian. Kubelka on tullut tunnetuksi elokuvan äärimmäisenä käsityöläisenä, jolle yksittäinen filmiruutu (ei otos!) on elokuvan perusyksikkö ja toisen ruudun kanssa yhteen leikattuna jo itsessään täynnä räjähdysvoimaa. Kaikki Kubelkan teokset ovat nopeatempoisia ja muodoltaan viimeisteltyjä, arkkitehtonisia rakennelmia. Hän leikkaa teoksiaan pitkään ja hartaasti. Niiden vastaanottoa helpottaakseen Kubelka pyrkii usein esittämään elokuvansa kahteen kertaan peräkkäin samassa näytöksessä.
Esikoiselokuva Mosaik Im Vertrauen (1954/55) oli melankolinen mysteeri Wienin kaupungista, joka jo nimellään teki pesäeroa kertovaan elokuvamuotoon. Seuraavilla kolmella elokuvallaan Kubelka saavutti ennennäkemättömiä tuloksia. Hän saattoi järjestää leikkauspöydällä materiaalin esimerkiksi neljän, kuuden, kahdeksan ja kuudentoista ruudun jaksoihin, joita tarkkaan sommittelemalla syntyi ainutlaatuinen musiikillinen muoto ja totutusta poikkeava rytmi. Tanssin liikkeeseen perustuva Adebar (1956/57) valmistui samannimisen baarin mainoselokuvaksi, jota tilaaja ei koskaan hyväksynyt. Schwechaterin (1957/58) piti olla hienostunut olutmainos, jossa valokuvamallit juovat olutta samppanjalaseista, mutta siitä tuli positiivi- ja negatiivikuvien virtaava graafinen esitys. Taidemaalariystävän tilaama hysteerinen muotokuva Arnulf Rainer (1958/60) on absoluuttisen elokuvan huipentuma, jonka voi katsoa myös silmät kiinni. Se koostuu pelkästään valkoisten ja mustien ruutujen orkestroidusta välkkeestä ja orgaanisesta melusta, jota Kubelka itse vertaa Niagaran putoukseen.
Unsere Afrikareise (1961–1966) on tragikoominen metsästysretken kuvaus. Työstäessään sen materiaalia viiden vuoden ajan Kubelka opetteli ulkoa kolme tuntia kuvaamaansa 16 mm -filmimateriaalia ja 18 tuntia ääninauhaa. Tuloksena syntyi yksi elokuvahistorian huikeimmista saavutuksista: kuvan ja äänen saumaton synteesi, joka ei muistuta mitään aiemmin näkemäämme. ”Kubelkan elokuva on kuin kristalli tai vastaava luonnon luomus. Se ei vaikuta lainkaan ihmisen tekemältä, pikemminkin mieleen tulee orgaaninen luonnonaarre”, Jonas Mekas ihasteli elokuvan nähtyään.
Elokuvassa Pause! (1977) Kubelka jatkoi yhteistyötä Arnulf Rainerin kanssa. Tällä kertaa keskiössä on maalarin ”kasvotaide”. Aavemaisia sävyjä sisältävä Dichtung und Wahrheit (2003) on Kubelkan viimeisin elokuva. Kubelka on kertonut ajattelunsa muutoksesta. Enää hän ei näe itseään perfektionistisena käsityöläisenä, vaan enemmänkin metsästäjä-keräilijänä. Kolmen eri mainoselokuvan materiaaleista huolellisesti kerätty elokuva avaa uuden ja yllättävän kauden Kubelkan tuotannossa.
Vuonna 1964 Kubelka perusti Itävallan elokuvamuseon yhdessä Peter Konlechnerin kanssa, ja oli sen ohjelmasuunnittelija aina vuoteen 2001. Vuonna 1970 Kubelka perusti legendaarisen Anthology Film Archiven yhdessä Stan Brakhagen, P. Adams Sitneyn ja Jonas Mekasin kanssa. Kubelkan aloitteesta Anthologyssa syntyi ”maailman tärkeimpien” elokuvien kokoelma, Essential Cinema, jota pidetään edelleenkin kansainvälisesti merkittävimpänä kokeellisen elokuvan kokoelmana.
Kiinnostava osa Kubelkan taidetta on hänen perehtymisensä ruuanlaittoon, sekä teoreettisessa mielessä että käytännön tasolla. ”Ruuanlaitto on vanhin ja tärkein taiteista”, Kubelka on todennut. Hän on luennoinut ruuanlaiton taiteesta mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa ja mm. järjestänyt taideopiskelijoille käytännön työpajoja teemalla ”Non-Industrial Film — Non-Industrial Cuisine”. Avanto-festivaali huipentuu sunnuntaina Kiasma-teatterissa Kubelkan elokuvataidetta ja kulinarismia yhdistävään luentoperformanssiin The Edible Metaphor: Cooking, the Mother of Religion, Art and Science.
Avannossa nähdään Peter Kubelkan koko tuotanto. Vaikka Kubelkan elämäntyön yhteiskesto on vain 63 minuuttia, elokuvaelämyksenä se on harvinaisen intensiivinen.
Mika Taanila
Peter Kubelka
Mosaik im Vertrauen (1954/55, 16’30’’)
Adebar (1956/57, 1’30’’)
Schwechater (1957/58, 1’)
Arnulf Rainer (1958/60, 6’30’’)
Unsere Afrikareise (1961–1966, 12’30’’)
Pause! (1977, 11’45’’)
Dichtung und Wahrheit (2003, 13’)
yht. 63 min.
Orionissa perjantaina 16.11. klo 20.30, näytöksen yhteydessä on Peter Kubelkan luento, jolloin esityksen kokonaiskesto on yhteensä noin 150 minuuttia, uusinta lauantaina 17.11. klo 21, vieraana Peter Kubelka, mutta luentoa ei pidetä.
Peter Kubelkan luentoperformanssi The Edible Metaphor: Cooking, the Mother of Religion, Art and Science Kiasma-teatterissa sunnuntaina 18.11. klo 16–20.
Peter Kubelka : Unsere Afrikareise (1961-1966)