SENTRAALI-SANTRAN HAAMU

The Phantom of The Operatorin pääosissa nähdään amerikkalaisten puhelinkeskusten hoitajia – anonyymejä keskusneitejä – vuosilta 1903–1989. Heidän työnsä ja identiteettinsä tärkeimpänä edellytyksenä oli miellyttävä ääni – ”the Voice with a Smile”. Työ itsessään oli monotonista asiakaspalvelua ja työtahti usein epäinhimillinen. Kännykkäajan perspektiivistä tämä vanhan ajan teleoperaattorien toiminta näyttäytyy surrealistisena kehityskriittisenä ajankuvana, orjatyön freskona. Langaton teknologia on helpottanut elämäämme, mutta olemmeko itse asiassa nyt vapaampia kuin 1950-luvun mekaanista työtä tekevät keskusneidit? The Phantom of The Operator on montrealilaisen Caroline Martelin (s. 1973) ensimmäinen pitkä elokuva. Martelin elokuvan materiaali on peräisin 150:stä amerikkalaisesta telealan elokuvasta. Mukana on jaksoja niin tilaus-, opetus-, mainos- kuin tiede-elokuvistakin. Martel jatkaa alan mestareiden Emile de Antonion ja Gustav Deutschin viitoittamalla tiellä, mutta täysin omaehtoisella, poeettisella tyylillä. Unenkaltaisia montaasijaksoja siivittää näyttelijätär Pascale Montpetit’n tulkitsema ranskankielinen monologi, ja elokuvassa kuullaan myös harvinaista elektronista Ondes Martenot -instrumenttia. Palkittu elokuva kiertää parhaillaan festivaaleja ympäri maailman.

The Phantom of The Operator (2004, CAN, 65 min, ranska, englanninkielinen tekstitys)

Kiasma-teatterissa lauantaina 18.11. klo 18. Ennakkotiedosta poiketen Caroline Martel ei pääsekään osallistumaan Avanto-festivaalille.

Caroline Martel: The Phantom of The Operator (2004)